Ennen kuvaamista on syytä olla hyvin rehellinen itselleen. Miksi haluan kuvata alastomuutta? Voit olla tirkistelijä, eikä kuvaaminen ole kuin tekosyy päästä turvallisesti katselemaan alastomuutta. Voit olla vallanhaluinen, tai vain utelias. Voit myös haluta enemmän kuin kuvaaminen antaa, seksuaalisten rajojen löytäminen on vaikeaa mutta terapeuttista. Luultavasti olet esteetikko ja olet nähnyt Playboyn huikeita alastonkuvia ja haluaisit osata jotain samanlaista.

Kaikkien tarpeiden toteuttamiseksi sinun on tiedettävä, mitä haluat ja miten sen toteutat. Kuvaussuunnitelma on oleellisen tärkeä. On parasta hakea yhtä suunnitelmallista kuvaa, kuin laukoa kameraa paniikissa. Jos tunnet olosi epävarmaksi, kirjoita pieni käsikirjoitus ja piirrä pohjapiirros kuvauksesta. Mieti valot etukäteen. Samat asiat pätevät glamourkuvaukseen kuin kaikkeen valokuvaukseen, ennakkosuunnittelu auttaa epävarmuuteen.

Glamourkuvaus on sinun ja mallin kohtaaminen. Jos mallisi ei ole ammattilainen, olette todennäköisesti yhtä hermostuneita. Malli antaa vartalonsa ventovieraan kuvattavaksi ja sinä pelkäät, huomaako hän miten hermona olet. Parasta on heti sanoa, että olet ensikertalainen ja sano suoraan, jos olet epävarma. Motivoi mallia siten, että kerrot tarkkaan mitä haluat. ASETU hänen asemaansa. Haluaisitko itse, että joku pyytää sinua riisuuntumaan selittämättä yhtään miksi. Tarinasi vetovoima, persoonasi vetovoima ratkaisevat miten onnistut.

Aika on ajanut ohi perinteisen glamourin, naisen tai miehen ei enää tarvitse maata sohvalla sifonkiliina lanteilla, raukea ilme silmissään. Kuvaa sitä mitä ulkoinen totuus on ja aseta itsellesi tavoite, ethän halua plagioida niitä kymmeniätuhansia amatöörejä, jotka tuijottavat spottien jähmettämää pikkuhousujen ja liivien raidoittamaa vartaloa tekemättä mitään järkevää. Lähde ensin pois studiosta, autoon, varastoon, saunaan, metsään. Kun olet kuvannut jotain, mitä pystyt katsomaan ilman häpeää, voit palata studioon ja alkaa rakentaa vartaloista elämää suurempia kuvia.

2. Valaisu

Perusvalaisu on syytä hallita, ennenkuin alkaa tavoitella vartalon osien korostamista erikoisemmilla efekteillä.

Kameran läheltä, oikealta suunnataan päävalo kohteeseen. Lampun tulee olla seisovaa ihmistä kuvatessa vähintään kahden ihmisen mitan päässä kohteesta, mieluummin enemmän ja päävalon on oltava n. yhden ihmisen mitan mallin vyötärölinjaa ylempänä. Lampun edessä on oltava jotain valoa tasaavaa materiaalia, vaikka paperilakana.

Mallin takaa tulee ns. hiusvalo, joka korostaa mallin ääriviivoja. Hiusvalo ei saa osua objektiiviin, vaan sen yhteydessä on hyvä käyttää esim ns. ladonovia tai spottilisäkettä.

Mallin vieressä on oltava jotain heijastavaa, esim styroxia tasaamassa varjojen ja valojen kontrastia. Idea on, että kun mallin valossa olevasta ja varjossa olevasta poskesta mitataan valo, eroa pitää olla parisen aukkoa, jotta valo muotoilisi vartaloa.

Muista pitää riittävä etäisyys mallin ja taustan välillä ja kuvaa navan tasolta, jottei vartalo vääristy.